Eeppistä fantasiaa Gloranthassa, mytologisen fantasian maailmassa.

Glorantha on maagisen mielikuvituksen maailma, järjestyksen kupla määrättömän alkukaaoksen keskellä. Glorantha on särkynyt maailma, johon kaaos on pesiytynyt jo ennen ajan alkua, ja jonka asukkaat yhdessä jumaltensa kanssa kääntävät entropian kulun vuosi vuodelta, voittaen maailmalleen lisää elinaikaa. Glorantha on kuitenkin myös toivon maailma, sillä Sankarit kykenevät muuttamaan niin Kosmoksen kuin Kaaoksen silmät, ja kenties parantamaan maailman.

Gloranthan kolmas aika on lähestymässä loppuaan, sekasortoista aikaa jota ennustukset kutsuvat Sankarien Sodaksi. Keskeisessä roolissa koko kolmannen ajan historialle on ollut pelorialainen Kuuimperiumi, joka on vuosisatoja laajennuttuaan kasvanut hallitsemaan koko keskistä Genertelaa, keskeisintä osaa koko Gloranthasta. Kuuimperiumi on monia kansoja yhdistävä teokratia, jonka Punainen Keisari opastaa kansalaisiaan oppimaan punaisen kuun jumalattaren opin: Me olemme kaikki Yhtä. Se on liberaali ja vallankumouksellinen oppi, kauhistus vanhoille jumalille.

Punainen jumalatar on valeasuinen kaaosjumala, myrkyllinen Shepelkirt - näin uskotaan yleisesti Lohikäärmesolassa, keisarikunnan eteläisellä rajaseudulla, jonka asukkaat ovat Orlantheja, barbaareja jotka palvovat myrskytuulten jumalia. Myrskyjumalten johtaja, suuri Orlanth, on keskisen ilman herra ja siten Punaisen Kuun vääjäämätön vihollinen.

Lohikäärmesolan itälaidalla, Puron ja Virran jokilaaksoissa, sijaitsee Sartarin kuningaskunta, jonka kohtalo on olla alkavien Sankarien Sotien näyttämö. Vuonna 1602 Kuuimperiumin legioonat valtasivat Sartarin kuninkaiden kaupungin, Kotkanpesän, josta alkoi kuningaskunnan miehitysaika. Sartarin seitsemäs ja viimeinen prinssi, Salinarg, menehtyi taistelussa itsensä Punaisen Keisarin kanssa; hänen lapsensa ja sukunsa kuolivat kaikki osana Kuoleman Huonekuntaa, pyhää ritaristoa jonka epätoivoiset sartarilaiset perustivat pysäyttämään Kuuimperiumin. He epäonnistuivat.

Nyt on kulunut 1614 vuotta ajan alkamisesta ja Sartar on ollut kuninkaatta, julman miehitysvallan alla 12 vuotta. Jotkin sartarilaiset heimot ovat ottaneet vastaan kuujumalattaren saarnaajat; toiset ovat vetäytyneet kaupungeista vuorilinnoihinsa, valmistellen kapinaa. Kun armeijat jälleen kokoontuvat, lopullinen tuho vaikuttaa väistämättömältä, sillä kuka saattaisi löytää sovinnon Kuun ja Tuulen välille?

Kuuimperiumin salamurhaajien uskottiin hävittäneen Sartarin kuningashuoneen viimeistä vesaa myöten. Nimekkäin poikkeus on Kallyr Tähtikulma, kuuluisa Kheldonin heimon kuningatar, jonka kapina Kuuimperiumia vastaan epäonnistui äskettäin. Kun viestintuojat pysäyttivät kapinan viimeisen epätoivoisen puolustuksen ja julistivat uuden kuninkaan löytyneen, tuli se kaikille osapuolille täytenä yllätyksenä.

Temertain on etelässä, Pyhällä Maalla elänyt tiedonjumala Lhankor Mhyn seuraaja, joka on totisesti Sartarin sukua ja huonetta. Temertain on omistanut elämänsä muinaisen veistotaiteen, erityisesti ensimmäisen ajan rautapatsaiden, tutkimukselle, mutta kun sartarilaiset seikkailijat löysivät hänet ja vakuuttivat hänet tulemaan Sartariin, muuttui hiljaista elämää viettäneen Temertainin elämä täysin.

Temertain lupautui kuninkaaksi sartarilaisille hyväntahtoisuuttaan, ja koska hallitsijana hänellä olisi mahdollisuus viedä Sartar uuteen, valistuneeseen aikakauteen; Temertain haaveilee Filosofisen Neuvoston perustamisesta, uudesta hallitustavasta joka tietäisi vallankumousta heortilaiseen kuninkuuden perinteeseen. Hän on ensimmäinen Lhankor Mhytä seuraava kuningas, ja hänenkin on tilaisuus muuttaa maailmaa.

Sartarilaiset ovat valmiita kuuntelemaan Temertainia, koska he kaipaavat epätoivoisesti kuningasvallan paluuta, ja koska Temertainin väliintulo pelasti Kallyrin kapinallisten rippeet Fazzur Kirjaviisaan legioonilta. Kuuimperiumi on valmis kuuntelemaan Temertainia, koska hän on johdateltavissa ja mahdollinen avain kapinallisen Sartarin rauhoittamiseen.